Työehtosopimusratkaisut ovat umpeutumassa, HR: 4 faktaa palkankorotuksista!

Työmarkkinavuosi alkaa tiivistyä, kun vuosina 2017 – 2018 solmitut työehtosopimusratkaisut ovat vähitellen umpeutumassa. Kuluva vuosi mennään vielä pitkälti entisten ehtojen mukaan. Osa toimialoista jatkaa nykyisillä ehdoilla myös vuoden 2020 puolelle, ja yksittäisillä toimialoilla työehtosopimukset voivat jatkua jopa vuoteen 2021 saakka. Voimassa olevat työehtosopimusratkaisut sisältävät myös palkankorotuksia koskevia määräyksiä, ja palkankorotusten taso ja toteutus on hyvä tarkistaa hyvissä ajoin työnantajan soveltamasta työehtosopimuksesta. Osalla toimialoista palkankorotukset ovat tulleet toteutukseen jo alkuvuodesta, osalla ne ovat vielä edessäpäin.

Paikallisella sopimisella ja yrityskohtaisilla erillä liikkumavaraa palkankorotuksiin

Suomessa palkkaratkaisut ovat vähitellen muuttumassa suuntaan, jossa korotuksia ei toteuteta vain antamalla tasapäisesti kaikille jonkin verran eli niin sanottuna yleiskorotuksena, vaan paikalliseen toteutukseen on jätetty liikkumavaraa. Samaan aikaan perinteinen yleiskorotus pitää kuitenkin joillakin toimialoilla pintansa. Lisäksi yleiskorotusta sovelletaan joka tapauksessa useimmilla toimialoilla perälautana, jos paikallisesta palkkaratkaisusta ei päästä sopimukseen. Osa toimialoista on myös sopinut perälautana sellaisista palkankorotuksista, jotka toteutetaan osin yleiskorotuksena ja osin työnantajan päätösvallan piirissä olevana yrityskohtaisena eränä.

Kuuluuko palkankorotus kaikille?

Palkkaratkaisuissa ja työsuhteen ehdoissa ylipäänsä on toivottavaa, että mahdollisuus paikallisiin ratkaisuihin lisääntyisi entisestään. Sama ratkaisu harvoin toimii kaikille, edes toimialan sisällä. Yleiskorotuksissa käy usein myös niin, että erinomaisia ja tavoitteita ylittäviä suorituksia ei pystytä huomioimaan palkankorotuksissa, kun korotuksiin käytettävä potti tulee jaettua tasaisesti kaikille eikä työnantajan liiketoiminnan kehitysnäkymät tai tilanne muutoin välttämättä mahdollista ylimääräisen rahaerän osoittamista niin sanottuihin meriittikorotuksiin.

Palkankorotukset testaavat yritysten ilmapiiriä ja yrityskulttuuria.

Työnantajien on toisaalta hyvä muistaa, että paikallisten ja yksilöllisten palkankorotusratkaisujen toteuttaminen ja sopiminen edellyttää vahvaa luottamusta työpaikalla. Työnantajan pitää tällaisissa palkkaratkaisuissa kertoa läpinäkyvästi ja avoimesti, miten korotukset kohdennetaan ja mitä kohdennuksilla tavoitellaan. Paikalliset ja yksilölliset palkkaratkaisut edellyttävätkin työnantajalta aktiivista otetta ja aitoa harkintaa siitä, miten palkankorotukset on perusteltua toteuttaa, jos työehtosopimus antaa mahdollisuuden myös muuhun kuin kaikille tasaisesti jaettavaan yleiskorotukseen. Tämä logiikka on myös pystyttävä avaamaan työntekijöille, jotta paikallisten palkkaratkaisujen toteuttaminen voi olla millään tapaa järkevää ja hyödyllistä. Lisäksi taustalla on aina huolehdittava myös siitä, että palkkarakenteet ja palkan määräytymisen perusteet ovat muutoinkin tasapuolisia siitä riippumatta, miten palkankorotusratkaisuja toteutetaan.

Riippuuko paikallisen sopimisen mahdollisuus palkka-asioissa työnantajan kuulumisesta liittoon?

Palkankorotusten paikallisen sopimisen lisääntyminen herättää vielä kiinnostavan kysymyksen siitä, mikä on järjestäytymättömän työnantajan mahdollisuus sopia palkankorotuksista toisin. Yleissitovat työehtosopimuksethan asettavat käytännössä työnantajalle vain velvollisuuksia ja niin sanotun minimitason. Palkkamääräyksiin ei liity vastaavaa lakiin perustuvaa valtuutusta sopia työehtosopimuksen määräyksistä paikallisesti toisin verrattuna esimerkiksi työaikamääräyksiin, joiden osalta työaikalaissa on annettu myös järjestäytymättömälle työnantajalle valtuus paikalliseen sopimiseen – joskin melko jäykällä prosessilla. Toisaalta paikallisen sopimisen mahdollisuutta ei ole erikseen suljettu pois palkkojen kohdalla, mikä voisi puoltaa sitä, että myös järjestäytymättömillä työnantajilla olisi mahdollisuus sopia palkoista toisin. Nykytila on kuitenkin kaikkinensa epäselvä järjestäytymättömien työnantajien näkökulmasta. Täytyykin toivoa, että paikallisen sopimisen mahdollisuudet selkeytyvät ja muodostuvat jatkossa tasapuolisiksi kaikille työpaikoille työnantajan ja työntekijöiden järjestäytymisestä riippumatta.

4 faktaa palkankorotuksista:
• Suomessa palkankorotuksista sovitaan työehtosopimuksissa.
• Palkankorotukset koskevat sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työnantajia.
• Tarkista palkankorotuksen taso, ajankohta ja toteutustapa työnantajan soveltamasta työehtosopimuksesta henkilöstöryhmittäin.
• Palkankorotukset tehdään lähtökohtaisesti myös, vaikka työnantaja maksaisi työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa korkeampia palkkoja, ellei muuta ole selkeästi sovittu.

Kirjoittaja Anna-Maria Wasman toimii HR Legal Services Oy:ssä työsuhdejuridiikkaan erikoistuneena konsulttina.

Ota yhteyttä!

anna-maria.wassman@hrlegalservices.fi
+358 50 575 8454

Tietosuojasta kilpailuetu! Case Kauppahalli24

HR Legal Services Oy on Kauppahalli24:n yhteistyökumppani työsuhde- ja tietosuoja-asioissa.

Kauppahalli24 tarjoaa ihanan elämän aineksia!

Kauppahalli24 on kokonaan suomalaisessa omistuksessa oleva ketjuihin kuulumaton verkkoruokakauppa, joka toimittaa tuoretta ruokaa kotiovelle Uudenmaan alueella. Se on siis kaupan alan positiivinen kapinallinen ja start up, jonka missio on tehdä jokapäiväisen ruokarumban pyörittämisestä mutkatonta ja mukavaa, yhdistämällä tekoälyä ja tunneälyä sopivassa suhteessa.

KTM Veijo Heinonen on Kauppahalli24:n yksi perustajista ja toimii myös sen liiketoimintajohtajana. Kaupan ja elintarviketeollisuuden kokemusta Veijolle on kertynyt mm. SIWA -ketjun vetäjänä, Tradekan IT – ja logistiikkajohtajana, sekä Valiojäätelön markkinointijohtajana.

”Ensimmäinen ajatus ruoan verkkokaupasta heräsi jo vuonna 1997 englantilaisessa seminaarissa, kun brittiläinen tutkija kertoi ruokakaupan tulevaisuuden visioista” -kertoo Veijo.

Kesti kuitenkin vielä melkein kaksi vuosikymmentä, ennen kuin Kauppahalli24 perustettiin.

Asiakas saa aina erinomaista laatua kotiin kannettuna ja edullisesti

Tuoreella yrityksellä on ollut edessään myös monenlaisia haasteita. Niin kuin monilla start upeilla, liikevaihdon kehittyminen on ollut odotettua hitaampaa. Suomessa kuluttajat vasta heräilevät tilaamaan ruokaostoksensa verkosta. Yksi syy tähän on Heinosen mielestä kokemus tai mielikuva verkosta tilatun ruoan laadusta. ”Meidän uuden teknologian logistiikkaratkaisut varmistavat, että asiakas saa aina erinomaista laatua kotiin kannettuna ja edullisesti”-kertoo Veijo.

Kun kaksi toimialansa kapinallista alkaa tekemään yhteistyötä, syntyy uusia innovaatioita

”Toimimme kartoittamattomalla toimialalla, jossa ei vielä ole vakiintuneita käytänteitä. Tämä vaatii myös yhteistyökumppaneilta ratkaisuissaan luovuutta, sekä rohkeutta hyväksyä, että valmiita toimintamalleja ja ennakkotapauksia ei ole” -kertoo Veijo.

Yhteistyötä HR Legal Services Oy:n kanssa Veijo kuvailee näin: ” HR Legal Servicessä meidän kasvutarina tienraivaajina on hyväksytty ja saamme palvelua aina silloin kuin tarvitsemme. Meille ei myydä valmiita tuotteita ja sekin uskalletaan sanoa, kun oma osaaminen loppuu ja suositellaan muita asiantuntijoita.”

Veijo näkee myös HR Legal Services Oy:n positiivisesti kapinallisena ja erottautuvana omalla toimialallaan: ”Siellä otetaan rohkeasti asioihin kantaa ja ajatellaan luovasti. Saamme HR Legal Servicesiltä tukea ja sparrausta mm. työsuhde- ja tietosuoja-asioihin”.

Tietosuojasta kilpailuetu!

Yksi konkreettinen innovatiivisen yhteistyön tulos on tietosuojan eli GDPR:n muovautuminen positiiviseksi kilpailueduksi Kauppahalli24:ssa. Uuden teknologian ja tekoälyn avulla Kauppahalli24:n asiakkaiden tietoja käsitellään ainoastaan anonyymisti. Asiakkaat voivat siis luottaa tietojensa olevan täysin turvassa. ”Tämä innovaatio ja oivallus syntyi yhdessä HR Legal Servicesin kanssa” -kertoo Veijo.

Ota yhteyttä!

tapio.pesonen@hrlegalservices.fi
+358 50 502 3775

Esimiesvalmennus on paljon muutakin kuin juridiikkaa! Case Toyota Auto Finland

There is always a better way -myös esimiesvalmennuksissa! HR Legal Services Oy on Toyota Auto Finlandin valmennuskumppani.

Toyota on paitsi maailman arvokkain autobrändi, myös yksi maailman suurimmista autonvalmistajista. Toyota tunnetaan tehokkaasta tuotantojärjestelmästään,
korkeasta asiakastyytyväisyydestään ja laadukkuudestaan. Toyota onkin laatutilastojen kestomenestyjä, niin Suomessa kuin maailmallakin.

Suomessa Toyota Auto Finland Oy työllistää suoraan noin 80 henkilöä, ja Toyota-asiakkaita palvelee 57 täyden palvelun autotaloa ja 27 valtuutettua korjaamoa.

HR Legal Services Oy on valmentanut Toyota Auto Finlandin esimiehiä vuodesta 2016 lähtien. Iris Sivonen on toiminut Toyota Auto Finlandissa jo 70 -luvulta lähtien, silloisen omistajan Korpivaara Oy:n toimiessa Helsingissä (ns. autotalossa Salomoninkadulla). Korpivaara Oy alkoi tuoda Toyotan autoja Suomeen 1964. Toyota Auto Finlandin henkilöstöpäällikkönä Iris on toiminut lähes 9 vuotta. Iris kuvailee yhteistyön alkamista HR Legal Service Oy:n kanssa:

”Kun tarve esimiesvalmennukselle huomattiin, pyysimme tarjouksen 10 toimijalta. Sain verkostostani suosituksen pyytää tarjous myös HR Legal Servicesiltä. Heidän tarjous erottui joukosta sisällöltään, sekä toteutustavaltaan. Meitä miellytti myös, että osallistujilta vaadittiin panostusta välitehtävien muodossa.”

Toyota Way -jatkuvan parantamisen filosofia

Kaikkea Toyotan tekemistä ohjaa kaksi filosofiaa, kaksi isoa perusarvoa: Jatkuva parantaminen (Kaizen) ja Ihmisten kunnioitus. Iris kertoo, että arvot ovat heille todella tärkeitä: ”Toyotan henkilökunta on hyvin sitoutunutta. Haluamme pitää henkilökunnastamme hyvää huolta, tuemme liikkumista, harrastamista ja rentoutumistakin. Henkilökunnan osaamisen jatkuva kehittäminen valmennusten avulla on osa kunnioittavaa henkilöstöpolitiikkaamme”.

Esimiesvalmennuksen konsepti -paljon muutakin kuin juridiikkaa

Toyota Auto Finlandin esimiesvalmennus koostuu kolmesta käytännönläheisestä valmennuspäivästä, jotka ajoitetaan kuukauden välein. Ensimmäisen valmennuspäivän teemoja ovat esimiehen rooli Toyotalla, sekä esimiehen työtä ohjaava lainsäädäntö arjen työssä. Toisessa päivässä pureudutaan vuorovaikutustaitoihin, ennaltaehkäisevään terveyden ja hyvinvoinnin johtamiseen, sekä puuttumisen toimintamalleihin. Kolmantena päivänä osallistujat harjoittelevat esimiehen haasteellisia tilanteita, tutustuvat työpaikan erilaisiin persoonallisuuksiin ja työyhteisötaitoihin, sekä ratkovat työpaikan ongelmatilanteita. Halukkaat saavat yksilöllistä coachausta syventääkseen valmennuspäivien oppeja.

”Valmennukset ovat tiiviitä paketteja, mutta valmennustapa on niin käytännönläheinen ja osallistava, että raskaatkin teemat tuntuvat mielekkäiltä. Asiat käytiin läpi hyvien esimerkkikeissien kautta. Olemme saaneet osallistujilta niin hyvät palautteet, että ei ole tullut mieleenkään kilpailuttaa tai vaihtaa yhteistyökumppania” -kertoo Iris.

Ota yhteyttä, niin suunnitellaan juuri teille sopiva esimiesvalmennus!

satu.kilpirova@hrlegalservices.fi
+358 40 455 9740